Alli ja Torild Branderin Säätiö sr

Alli ja Torild Branderin Säätiö sr edistää luonnonsuojelua, erityisesti Lounais-Hämeessä (Forssa, Humppila, Jokioinen, Somero, Tammela, Urjala ja Ypäjä). Säätiö tukee Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistyksen toimintaa sekä muuta luonnonsuojelua edistävää toimintaa.

Säätiö omistaa ja ylläpitää Urjalassa Suomen merkittävimpiin ja suurimpiin kuuluvia yksityisiä, n. 600 hehtaarin monipuolisia Raikon luonnonsuojelualueita. Lisäksi säätiö omistaa luonnonsuojelualueen Keski-Suomessa, Äänekosken Sumiaisissa.

Urjalan luonnonsuojelualueilla sijaitsee Raikon kartano. Kartanossa vierailee luonnonsuojelusta kiinnostuneita ja alueella harjoitetaan myös tutkimustoimintaa sekä perinnebiotooppien ylläpitoa. Rauhoitusmääräyksistä johtuen alueella ei saa kulkea vapaasti, vaan se on luvanvaraista. KALASTUS alueella sijaitsevalla Kivijärvellä on KIELLETTY!

Ajankohtaista

SANOIN JA KUVIN RAIKON ILVESTEN JA VÄHÄN MUIDENKIN OTUSTEN SALAPERÄISESTÄ ELÄMÄSTÄ

Mika Rantala | 21.7.2024

Hissun kissun Raikossa

Luontokuvaaja Juha Suonpää kertoo sanoin ja kuvin Raikon ilvesten ja vähän muidenkin otusten salaperäisestä elämästä.

Aika: Lauantai 27.7.2024 klo 13.00 – 15.00

Paikka: Raikon kartano, Turunväylä 1097, Urjala (Menonen)

Pääsymaksu: liput 10 euroa (ovelta, käteismaksu, sis. kahvitarjoilun ja kartanoon tutustumisen).

Ajo-ohje: Humppilan suunnasta VT 9 (Turunväylä) tultaessa n. 700 m Matkun risteyksestä ja sitten vasemmalle.

Muuta: Raikon kartano ei valitettavasti ole esteetön (portaita, kynnyksiä).

Juha Suonpään ilves-projektin tavoitteena on lisätä valokuvataiteen keinoin ympäristöön liittyvää tunnetietoa. Ilvesten välityksellä hän haluaa tehdä näkyväksi meitä ympäröivän monimuotoisen luonnon, jonka säilyminen edellyttää uuden tyyppisen luontosuhteen rakentumista. Valokuvista ja videoista koostuva aineisto on syntynyt useiksi vuosiksi metsään asetetuilla kameroilla. Kuvien aiheina olevat, usein yöaikaan liikkuneet eläimet ovat kuulleet, tunteneet, haistaneet ja nähneet infrapuna-aallonpituudella kuvaavat kamerat, jolloin kuvat voidaan nähdä myös eräänlaisina luonnon selfieinä.

Suonpään ilvesprojekti on osa laajempaa suurpetoaiheista teoskokonaisuutta, johon kuuluu vuonna 2023 ensi-iltansa saanut dokumenttielokuva Ilveskuiskaaja / Lynx Man, näyttelyyn liittyvä ilves-aiheinen valokuvakirja Metsän kissa ja Ilvesmetsä -vaikuttavuuskampanja, joka toteutettiin elokuvan julkaisun yhteydessä tamperelaisen elokuvatuotantoyhtiö Wacky Tie Filmsin ja Luonnonperintösäätiön yhteistyönä (https://luonnonperintosaatio.fi/kampanjat/ilvesmetsa/).

Juha Suonpää on taiteen, ympäristö- ja luontokuvauksen dosentti, taiteen tohtori ja kasvatustieteen maisteri. Suonpää toimii yliopettajanana Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) soveltavan tutkimuksen keskuksessa. Suonpää on pitänyt kansainvälisiä näyttelyitä ja julkaissut dokumenttielokuvia, akateemisia monografioita ja artikkeleita sekä tutkinut muun muassa valokuvaukseen, tieteen visualisointiin ja paikan identiteetin rakentumiseen liittyviä aiheita. Taiteen ja tieteen kentällä tekemästään työstä Suonpää on palkittu Pirkanmaan maakuntarahaston tiedepalkinnolla vuonna 2000, Finnfoto-palkinnolla vuonna 2011, Taiteen edistämiskeskuksen kulttuuritekopalkinnolla vuonna 2013 ja Majaoja-palkinnolla vuonna 2017.

Tervetuloa!

Alli ja Torild Branderin Säätiö sr

KESÄLUENNOT RAIKON KARTANOSSA

Sammaltutkijoiden retki Kivijärven luonnonsuojelualueen Kalkkimäelle

ILKKA HERLININ LUENTO 20.4.2024. Ilmasto, vesistö ja luontokato – mitä voimme tehdä?

Tunnelmallista joulunaikaa

LUENTO METSÄN JATKUVASTA KASVATUKSESTA JA TUTUSTUMINEN JATKUVAN KASVATUKSEN METSÄÄN

Loimaan seudun luonnonsuojeluyhdistys ry:n lahjoitus säätiölle

« Vanhemmat merkinnät

Historia

Professori Torild Brander ja Raikon kartano

Torild Brander syntyi perheen kesäpaikassa Kemiössä 1.8.1904. Hänen äitinsä Costiander-suku kuului Urjalan Nuutajärven kartanon omistajiin. Kouluaikansa Brander vietti Kirkkonummella ja oli jo tuolloin hyvin kiinnostunut luonnosta ja siihen liittyvistä asioista. Ylioppilaaksi hän valmistui 1923. Voimakkaasta luontoharrastuksesta huolimatta hän äitinsä toivomuksesta alkoi kuitenkin opiskella lääketiedettä Helsingissä.

Ura lääketieteen parissa

Laillistettu lääkäri hänestä tuli 1933 ja hän suoritti useita erikoisalojen tutkintoja. Hänestä tuli mm. maamme ensimmäinen lapsipsykiatri. Hän jatkoi opintojaan lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi saakka. Hänen lääketieteellisten julkaisujensa määrä on huomattava. Sodan melskeet kuitenkin katkaisivat hänen lupaavan lääkärinuransa. Sodassa hän toimi lääkärinä sekä sodan päätyttyä oikeuspsykiatrina.

Raikon kartano kutsuu

Vuonna 1942 hän peri viidesosan Nuutajärven kartanosta, nykyisen Raikon kartanon. Raikko oli metsäinen alue Nuutajärveä, joka käsitti noin 1 250 hehtaaria maata. Sodan jälkeen Brander keskeytti lääkärinuransa ja alkoi tilan isännäksi. Tarkoituksena oli palata lääketieteen pariin sitten, kun kartano saadaan toimimaan. Raikon kartanoon rakennettiin päärakennus, joka valmistui 1947, muita asuinrakennuksia ja tarvittavat talousrakennukset sekä raivattiin peltoa. Monipuolinen karjatalous käynnistyi. Myös puutarhaviljelyllä ja mehiläisten hoidolla oli oma roolinsa kartanon toiminnassa. Maatalous oli varsin laajamittaista 1950- ja 1960 –luvuilla.

Luontoharrastus vie mukanaan

Kartanomaatilan käynnistämisen yhteydessä Branderille tarjoutui tilaisuus luontoharrastukseen. Olihan omaa maata riittävästi tutkittavaksi. Raikon alue sattui vielä olemaan lounaishämäläisittäin hyvin erikoinen luonnonolosuhteiltaan. Siellä on mm. vanha kalkkilouhos, joka tekee alueen lehdoista erityisen reheviä. Kalkkilouhoksesta louhittiin kalkkia Nuutajärven lasitehtaan tarpeisiin 1800-luvulla. Perimätiedon mukaan sieltä on viety 1200–luvulla Hämeen linnan rakennuskalkitkin.

Tutkittavaa riitti ja tuloksena syntyi neliosainen, pitkä kirjoitussarja Urjalan Kivijärven seudun luonnosta. Vuonna 1951 perustettiin Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen alaisuuteen luonnonsuojelutoimikunta. Viiden vuoden jälkeen toimikunnasta tuli itsenäinen yhdistys, Lounais-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistys. Sen perustajana ja pitkäaikaisena puheenjohtajana oli Torild Brander, aina kuolemaansa 1992 asti. Branderin johtavana ajatuksena oli tutkia, valistaa ja suojella. Mitään, mitä ei oltu tutkittu ja tätä kautta tunnettu, ei voitu suojella tai siitä tehdä valistustyötä.

Tutkimustöiden edetessä voitiin yhdistyksen puitteissa ryhtyä merkittäviin valistus- ja rauhoitustoimiin. Brander rauhoitti omasta kartanostaan suuria osia (lähes 500 hehtaaria) jo 1950-luvulla luonnonsuojelualueeksi. Tarkoituksena oli, että kartano toimisi ”ekotilana”, jossa voidaan harjoittaa maanviljelystä ja metsänhoitoa, mutta luonnonolosuhteiltaan arvokkaat metsänosat suojeltaisiin. Ajatus oli siihen aikaan ”mieletön”. Lääkärin ura sai pikku hiljaa jäädä. Brander ryhtyi päätoimiseksi luonnonsuojelijaksi kartanon isännyyden ohella.

Luonnonsuojelu

Raikon luonnonsuojelualueet

Kaakkosuo. Luonnontilainen, 222 hehtaarin laajuinen Kaakkosuo on tunnettu Vaivero-esiintymästään. Alueen erikoisuutena on Luonnonpuisto-nimellä tunnettu metsäsaareke. N. 1,5 hehtaarin OMT-tyypin metsäkuvio on ollut 1800-luvulta asti hakkaamatta, metsikön ikä on runsaat 140 vuotta, valtapituus n. 32 m, puuston runkotilavuus 600–700 m³/ha.

Kivijärvi. Erämainen Kivijärvi ympäröivine kangasmetsineen on Raikon suojelualueiden sydän. Sen pinta-ala on 225 hehtaaria, josta järvi 75 hehtaaria. Paikoin kalkkiperäinen maaperä metsälehmusta ja vaahteroita kasvavine lehtomaisine kankaineen ja lehtoineen tekee alueesta poikkeuksellisen arvokkaan. Pitkään rauhoitetuissa metsissä pesii vanhoille metsille tunnusomaisia lintulajeja kuten pikkusieppo, pohjantikka sekä idänuunilintu. Alueelle valmistui Metsähallituksen toimesta v. 2016 yksityiskohtainen luonnonhoitosuunnitelma lehtomaisille metsäkuvioille (41 hehtaaria). Aivan päärakennuksen vieressä sijaitsee koko Raikon kartanon laajin metsälehmuslehto. Päärakennuksen ja Kivijärven välillä sijaitsevalle pitkään nurmella olleelle 3 hehtaarin laajuiselle peltokuviolle laadittiin vuonna 2017 perinnebiotoopin hoitosuunnitelma, jonka mukaan alueelle perustettiin lammaslaidun yhteistyössä urjalalaisen lampurin kanssa. Ensimmäinen laidunkausi touko-syyskuussa 2019 onnistui menestyksellisesti suunnitelman mukaisesti.

Kalastus Kivijärvellä on kielletty!

Pesämäki. Pesämäen luonnonsuojelualue on 2010-luvulla laajentunut kahdella METSO-rauhoituksella ja on nykyisin 81 hehtaarin laajuinen. Ilvekset ovat perinteisesti viihtyneet kalliojyrkänteiden luonnehtimalla Pesämäen alueella. Metso kuuluu alueen pesimälinnustoon.

Pirttilahti. 67 hehtaarin laajuinen, kangasmetsää, metsitettyjä peltoja, luonnostaan metsittyviä niittyjä sekä Raikon talouskeskuksen kulttuuribiotooppia sisältävä alue. Osa metsitetyistä pelloista on vuodesta 2003 alkaen puhdistushakattu ja niiden annetaan metsittyä luontaisen sukkession kautta. Talouskeskuksen yhteydessä olevaa 2 hehtaarin laajuista kulttuuribiotooppia hoidetaan ketomaisena. Sillä sijaitsee ketonoidanlukkoa kasvava katajaketo. Talouskeskuksen vieressä on pieni metsälehmusesiintymä. Siinä sijaitsevat koko Raikon kartanon järeimmät lehmukset.

Talousmetsä

Raikon 225 hehtaarin laajuista talousmetsää hoidetaan kestävän metsätalouden periaatteella. Talousmetsä on vuonna 2018 saatu FSC-sertifioinnin piiriin. Kesällä 2019 talousmetsään laadittiin jatkuvan kasvatuksen mukainen metsänhoitosuunnitelma. Talousmetsää hoidetaan tämän suunnitelman perusteella.