Alli ja Torild Branderin Säätiö sr

Alli ja Torild Branderin Säätiö sr

Alli ja Torild Branderin Säätiö sr edistää luonnonsuojelua, erityisesti Lounais-Hämeessä (Forssa, Humppila, Jokioinen, Somero, Tammela, Urjala ja Ypäjä). Säätiö tukee Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistyksen toimintaa sekä muuta luonnonsuojelua edistävää toimintaa.

Säätiö omistaa ja ylläpitää Urjalassa Suomen merkittävimpiin ja suurimpiin kuuluvia yksityisiä, n. 600 hehtaarin monipuolisia Raikon luonnonsuojelualueita. Lisäksi säätiö omistaa luonnonsuojelualueen Keski-Suomessa, Äänekosken Sumiaisissa.

Urjalan luonnonsuojelualueilla sijaitsee Raikon kartano. Kartanossa vierailee luonnonsuojelusta kiinnostuneita ja alueella harjoitetaan myös tutkimustoimintaa sekä perinnebiotooppien ylläpitoa. Rauhoitusmääräyksistä johtuen alueella ei saa kulkea vapaasti, vaan se on luvanvaraista. KALASTUS alueella sijaitsevalla Kivijärvellä on KIELLETTY!

Ajankohtaista

Sammaltutkijoiden retki Kivijärven luonnonsuojelualueen Kalkkimäelle

Sammaltutkijoiden retki Kivijärven luonnonsuojelualueen Kalkkimäelle

Kivijärven luonnonsuojelualueella vieraili 20.5.2024 kaksi sammaleihin erikoistunutta biologia, erikoistutkija, FM Kati Pihlaja sekä väitöskirjatutkija Inka Kuusisto. Molemmat työskentelevät Turun yliopiston biodiversiteettiyksikössä. Mukana retkellä oli myös akaalainen sammalguru, FM Harri Arkkio. Hän on on kirjoittanut Ari Parnelan kanssa tutkimusteoksen Kissakalliolta Illeröömiin, joka käsittelee Pirkanmaan kalliosammalia Kivijärven luonnonsuojelualueenkin huomioiden.
Kalkkimäeltä määritettiin puiden rungoissa ja maapuilla kasvavia sammalia sekä otettiin sammalnäytteitä. Kivijärven Kalkkimäen kalkkikiviesiintymää on louhittu vielä 1800-luvulla, jäljellä on enää pieniä vain kasvillisuuden peittämiä pieniä kuoppia. Kalkkipitoisen maaperän ansiosta alueella esiintyy kalkinsuosijasammalien ohella rehevää lehtokasvillisuutta, myös runsaasti metsälehmuksia.
Alli ja Torild Branderin Säätiön puolesta retken oppaina toimivat säätiön hallituksen varajäsen, biologi Oskari Härmä sekä säätiötä maankäytössä avustava agronomi Mikko Hovila.

Historia

Professori Torild Brander ja Raikon kartano

Torild Brander syntyi perheen kesäpaikassa Kemiössä 1.8.1904. Hänen äitinsä Costiander-suku kuului Urjalan Nuutajärven kartanon omistajiin. Kouluaikansa Brander vietti Kirkkonummella ja oli jo tuolloin hyvin kiinnostunut luonnosta ja siihen liittyvistä asioista. Ylioppilaaksi hän valmistui 1923. Voimakkaasta luontoharrastuksesta huolimatta hän äitinsä toivomuksesta alkoi kuitenkin opiskella lääketiedettä Helsingissä.

Ura lääketieteen parissa

Laillistettu lääkäri hänestä tuli 1933 ja hän suoritti useita erikoisalojen tutkintoja. Hänestä tuli mm. maamme ensimmäinen lapsipsykiatri. Hän jatkoi opintojaan lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi saakka. Hänen lääketieteellisten julkaisujensa määrä on huomattava. Sodan melskeet kuitenkin katkaisivat hänen lupaavan lääkärinuransa. Sodassa hän toimi lääkärinä sekä sodan päätyttyä oikeuspsykiatrina.

Raikon kartano kutsuu

Vuonna 1942 hän peri viidesosan Nuutajärven kartanosta, nykyisen Raikon kartanon. Raikko oli metsäinen alue Nuutajärveä, joka käsitti noin 1 250 hehtaaria maata. Sodan jälkeen Brander keskeytti lääkärinuransa ja alkoi tilan isännäksi. Tarkoituksena oli palata lääketieteen pariin sitten, kun kartano saadaan toimimaan. Raikon kartanoon rakennettiin päärakennus, joka valmistui 1947, muita asuinrakennuksia ja tarvittavat talousrakennukset sekä raivattiin peltoa. Monipuolinen karjatalous käynnistyi. Myös puutarhaviljelyllä ja mehiläisten hoidolla oli oma roolinsa kartanon toiminnassa. Maatalous oli varsin laajamittaista 1950- ja 1960 –luvuilla.

Luontoharrastus vie mukanaan

Kartanomaatilan käynnistämisen yhteydessä Branderille tarjoutui tilaisuus luontoharrastukseen. Olihan omaa maata riittävästi tutkittavaksi. Raikon alue sattui vielä olemaan lounaishämäläisittäin hyvin erikoinen luonnonolosuhteiltaan. Siellä on mm. vanha kalkkilouhos, joka tekee alueen lehdoista erityisen reheviä. Kalkkilouhoksesta louhittiin kalkkia Nuutajärven lasitehtaan tarpeisiin 1800-luvulla. Perimätiedon mukaan sieltä on viety 1200–luvulla Hämeen linnan rakennuskalkitkin.

Tutkittavaa riitti ja tuloksena syntyi neliosainen, pitkä kirjoitussarja Urjalan Kivijärven seudun luonnosta. Vuonna 1951 perustettiin Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen alaisuuteen luonnonsuojelutoimikunta. Viiden vuoden jälkeen toimikunnasta tuli itsenäinen yhdistys, Lounais-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistys. Sen perustajana ja pitkäaikaisena puheenjohtajana oli Torild Brander, aina kuolemaansa 1992 asti. Branderin johtavana ajatuksena oli tutkia, valistaa ja suojella. Mitään, mitä ei oltu tutkittu ja tätä kautta tunnettu, ei voitu suojella tai siitä tehdä valistustyötä.

Tutkimustöiden edetessä voitiin yhdistyksen puitteissa ryhtyä merkittäviin valistus- ja rauhoitustoimiin. Brander rauhoitti omasta kartanostaan suuria osia (lähes 500 hehtaaria) jo 1950-luvulla luonnonsuojelualueeksi. Tarkoituksena oli, että kartano toimisi ”ekotilana”, jossa voidaan harjoittaa maanviljelystä ja metsänhoitoa, mutta luonnonolosuhteiltaan arvokkaat metsänosat suojeltaisiin. Ajatus oli siihen aikaan ”mieletön”. Lääkärin ura sai pikku hiljaa jäädä. Brander ryhtyi päätoimiseksi luonnonsuojelijaksi kartanon isännyyden ohella.

Luonnonsuojelu

Raikon luonnonsuojelualueet

Kaakkosuo. Luonnontilainen, 222 hehtaarin laajuinen Kaakkosuo on tunnettu Vaivero-esiintymästään. Alueen erikoisuutena on Luonnonpuisto-nimellä tunnettu metsäsaareke. N. 1,5 hehtaarin OMT-tyypin metsäkuvio on ollut 1800-luvulta asti hakkaamatta, metsikön ikä on runsaat 140 vuotta, valtapituus n. 32 m, puuston runkotilavuus 600–700 m³/ha.

Kivijärvi. Erämainen Kivijärvi ympäröivine kangasmetsineen on Raikon suojelualueiden sydän. Sen pinta-ala on 225 hehtaaria, josta järvi 75 hehtaaria. Paikoin kalkkiperäinen maaperä metsälehmusta ja vaahteroita kasvavine lehtomaisine kankaineen ja lehtoineen tekee alueesta poikkeuksellisen arvokkaan. Pitkään rauhoitetuissa metsissä pesii vanhoille metsille tunnusomaisia lintulajeja kuten pikkusieppo, pohjantikka sekä idänuunilintu. Alueelle valmistui Metsähallituksen toimesta v. 2016 yksityiskohtainen luonnonhoitosuunnitelma lehtomaisille metsäkuvioille (41 hehtaaria). Aivan päärakennuksen vieressä sijaitsee koko Raikon kartanon laajin metsälehmuslehto. Päärakennuksen ja Kivijärven välillä sijaitsevalle pitkään nurmella olleelle 3 hehtaarin laajuiselle peltokuviolle laadittiin vuonna 2017 perinnebiotoopin hoitosuunnitelma, jonka mukaan alueelle perustettiin lammaslaidun yhteistyössä urjalalaisen lampurin kanssa. Ensimmäinen laidunkausi touko-syyskuussa 2019 onnistui menestyksellisesti suunnitelman mukaisesti.

Kalastus Kivijärvellä on kielletty! 

Pesämäki. Pesämäen luonnonsuojelualue on 2010-luvulla laajentunut kahdella METSO-rauhoituksella ja on nykyisin 81 hehtaarin laajuinen. Ilvekset ovat perinteisesti viihtyneet kalliojyrkänteiden luonnehtimalla Pesämäen alueella. Metso kuuluu alueen pesimälinnustoon.

Pirttilahti. 67 hehtaarin laajuinen, kangasmetsää, metsitettyjä peltoja, luonnostaan metsittyviä niittyjä sekä Raikon talouskeskuksen kulttuuribiotooppia sisältävä alue. Osa metsitetyistä pelloista on vuodesta 2003 alkaen puhdistushakattu ja niiden annetaan metsittyä luontaisen sukkession kautta. Talouskeskuksen yhteydessä olevaa 2 hehtaarin laajuista kulttuuribiotooppia hoidetaan ketomaisena. Sillä sijaitsee ketonoidanlukkoa kasvava katajaketo. Talouskeskuksen vieressä on pieni metsälehmusesiintymä. Siinä sijaitsevat koko Raikon kartanon järeimmät lehmukset.

Talousmetsä

Raikon 225 hehtaarin laajuista talousmetsää hoidetaan kestävän metsätalouden periaatteella. Talousmetsä on vuonna 2018 saatu FSC-sertifioinnin piiriin. Kesällä 2019 talousmetsään laadittiin jatkuvan kasvatuksen mukainen metsänhoitosuunnitelma. Talousmetsää hoidetaan tämän suunnitelman perusteella.

Yhteystiedot

Yhteystiedot ja postiosoite

Alli ja Torild Branderin Säätiö sr
Asiamies-toimitusjohtaja Mika T. Rantala
Humppilantie 5 D 25
31600 JOKIOINEN

puh. 050 592 5858
mika.rantala@jokioinen.fi

Ota yhteyttä